Vamolry Joukkue

Kesätapahtumat

‘Vantaata kuvataan usein Suomen kansainvälisimmäksi kaupungiksi, mutta läheskään kaikissa kaupunginosissa vieraita kieliä ei kuule ko-vin usein. Sen sijaan Vantaalla, kuten muissakin pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa, vieraskielisten asukkaiden määrä vaihtelee merkittävästi asuinalueittain. Tutkijat nimittävät ilmiötä segregaatio-ksi, eli alueiden eriytymiseksi.

Esimerkiksi : omakotivaltaisella Linnaisten asuinalueella Länsi-Vantaalla muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus on 4,8 prosenttia asukkaista. Vantaan itäisimmässä kaupunginosassa Sotungissase on vain 2,7 prosenttia.

 

Myös Veromiehessö ja Mikkolassa osuus ylittää 30 prosenttia.Tiedot käyvät ilmi Vantaan väestötilastosta, jossa väestöosuuksia tarkastellaan kaupunginosatasolla. Tällaisen tarkastelun myötä vieraskielisten asettumisesta Vantaalle piirtyy tarkempi kuva kuin isojen suuralueiden keskiarvoista.Koko Vantaan väestöstä vieraskielisiä on keskimäärin 21,6 prosenttia.Tilastot kuvaavat tilannetta vuoden 2020 lopussa.Lue myös: Vantaan opetuspomo Katri Kalske alueellisesta eriytymisestä: “En tunnista ilmiötä, että opettajat karsastaisivat tiettyjä kouluja tai päiväkoteja”

Vieraskielisten määrä kasvoi Vantaalla voimakkaasti 2010-luvulla ja sitä selittää etenkin lisääntynyt maahanmuutto. Vuonna 2020 Vantaalla asui lähes 51 200 vieraskielistä.

 

Vieraskielisten ryhmissä on viime vuosina tapahtunut muutoksia, kun vironkielisten osuus on hiljalleen vähentynyt. Vantaan uusimman väestöraportin mukaan suurin vieraskielisten ryhmä olivat viime vuonna venäjänkieliset, joita oli 9 100 eli 3,8 prosenttia väestöstä. Vironkielisiä oli noin 8 450, eli 3,6 prosenttia väestöstä. Arabiankielis-ten osuus vieraskielisistä kasvaa tällä hetkellä nopeimmin ja oli viime vuonna 1,7 prosenttia väestöstä.

Vuonna 2019 arabia nousi Vantaan viidenneksi yleisimmäksi kieleksi ohi viidentenä pitkään olleen somalin. Vuosina 2016−2020 arabiankielisten määrä lisääntyi keskimäärin 22 prosenttia vuosittain.

 

Gallery