Vamolry Joukkue

Ensimmäinen Vuodet

Alle puolet lapsista ja nuorista liikkuu liikuntasuosituksen mukaisesti. Niinpä liikunnan myönteiset vaikutukset jäävät monilla saavuttamatta.

Lähes puolet 12−14-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta 16−18-vuotiaista enää kolmasosa. Reilu 10 % 12−14-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta selvästi liian vähän. Vanhemmissa ikäryhmissä selvästi liian vähän liikkuvia on jo kolmasosa.

Liikuntataidot, liikkuvuus ja liikehallinta kehittyvät pääasiallisesti ensimmäisen kymmenen elinvuoden aikana. Murrosiässä kehossa tapahtuu myös muutoksia, joita voi tukea monipuolisella liikkumisella.

Kaikkein kriittisin aika liikuntataitojen kehittymiselle on päiväkoti-ikäisenä ja aivan alakoulun alussa. Silloin on tärkeää, että lapsi liikkuu monipuolisesti ja hänelle kertyy eri tavoin haastavaa päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Kiipeämiset, pallopelit, juoksua ja hyppyjä vaativat leikit ovat erinomaisia liikuntataitojen kehittäjiä. Fyysistä aktiivisuutta tulisi olla pitkin päivää sekä lapsesta itsestään lähtien että ohjatusti päiväkodissa, koulussa tai urheiluseurassa.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

Tapaturmien ennaltaehkäisyn kannalta liikuntataidoilla on suuri merkitys. Liikunnallisen nuoren kunto on korkeampi ja vireystaso parempi kuin vähän liikkuvalla nuorella. Monipuolisesti liikkuvan nuoren kehonhallintataidot ovat myös kehittyneet, jolloin hän selviää yllättävissäkin riskitilanteissa.

Aina on mahdollista oppia uusia taitoja ja kohentaa fyysistä kuntoa. Oppimiselle ja kehittämiselle ei ole olemassa yläikärajaa. Tietyn ikäisenä taitojen oppiminen on tosin helpompaa kuin muulloin, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. Vaihetta, jolloin tietyn ominaisuuden kehittäminen tai taidon oppiminen on helpointa, kutsutaan herkkyyskaudeksi.

Teoriaa ja tehtäviä taidoista ja kunnosta

Tässä verkkosivuston osiossa tutustutaan liikehallinta- ja kuntokykyihin ja niiden merkitykseen kaikessa liikkumisessa. Osion tavoitteena on nostaa esille sellaiset aihealueet, jotka edistävät erityisesti nuorten terveyttä ja ennaltaehkäisevät liikuntatapaturmia ja vammoja. Lopussa perehdytään kehonhuoltoon ja omien liikuntataitojen ja kunnon mittaamiseen. Osio sisältää myös tehtäviä, joiden avulla tietosisältöjä voidaan soveltaa terveystiedon ja liikunnan opetuksessa.

Murrosiän muutokset

Murrosiän alkaminen sekä fyysinen kasvu ja kehitys ovat yksilöllistä. Murrosiän tuomat muutokset elinjärjestelmissä ja kehon eri osissa vaikuttavat myös nuoren kehon hallintaan ja liikkumisen merkitykseen hyvinvoinnissa. Nämä muutokset on hyvä tiedostaa ja tunnistaa.

Tässä sivuston osiossa tarkastelemme nuoren puberteettikehitystä ja murrosiän fyysisiä muutoksia sekä liikunnan merkitystä murrosikäisen hyvinvoinnissa mm. tuki- ja liikuntaelimistön sekä sydän- ja verenkiertoelimistön osalta.

Nuoren kasvun psyykkisestä ja sosiaalisesta puolesta sekä liikunnan linkityksestä nuoren mielen hyvinvointiin löydät tietoa ilmapiiri ja pelisäännöt -osiosta.

Gallery